Usein kysytyt kysymykset – vesikiertoinen lattialämmitys

Question 1

Miten vesikiertoinen lattialämmitys toimii?

Accepted Answer

Vesikiertoisessa lattialämmityksessä lämmin vesi kiertää lattiarakenteeseen asennetuissa muoviputkissa (PEX tai PE-RT) ja luovuttaa lämpöä tasaisesti koko lattiapinnalle. Lämpö säteilyy alhaalta ylöspäin, mikä luo tasaisen ja miellyttävän lämpötilan koko huonetilaan ilman vetoa tai kuumia pisteitä. Lämmönlähteenä voi toimia maalämpö, ilma-vesilämpöpumppu, poistoilmalämpöpumppu, kaukolämpö tai öljykattila.

Question 2

Mistä vesikiertoinen lattialämmitys koostuu?

Accepted Answer

Järjestelmään kuuluu neljä pääkomponenttia: lattialämmitysputket (asennetaan lattiarakenteeseen 150–300 mm välein), jakotukit (jakavat lämpimän veden huonekohtaisiin piireihin), huonetermostaatit (ohjaavat kunkin huoneen lämpötilaa) sekä toimilaitteet (avaavat ja sulkevat jakotukilla olevat piirit termostaatin komennosta). Lisäksi tarvitaan lämmönlähde ja sen yhdistämiseen tarvittavat komponentit.

Question 3

Mikä on vesikiertoisen lattialämmityksen käyttöikä?

Accepted Answer

Hyvin suunniteltu ja asennettu vesikiertoinen lattialämmitys kestää käytännössä rakennuksen iän. PEX- ja PE-RT-lattialämmitysputkien käyttöikä on 50+ vuotta. Jakotukit ja termostaatit voidaan tarvittaessa uusia ilman lattiarakenteiden avaamista. Järjestelmä on käytännössä huoltovapaa.

Question 4

Voinko asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen itse?

Accepted Answer

Osan asennuksesta voi tehdä itse – esimerkiksi lattialämmityslevyn tai putkien asennuksen. Kuitenkin kytkentä lämmönlähteeseen (maalämpö, lämmönjakokeskus) vaatii LVI-ammattilaisen, ja kaikki sähköasennukset (termostaatit, toimilaitteet, kytkentärasia) vaativat sähköammattilaisen. Ammattilaisen tekemä suunnitelma on aina edellytys toimivalle järjestelmälle.

Question 5

Sopiiko vesikiertoinen lattialämmitys kaikkiin tiloihin?

Accepted Answer

Pääsääntöisesti kyllä. Kylpyhuone, WC, kodinhoitohuone, olohuone, makuuhuoneet, keittiö, eteinen – kaikki soveltuvat. Saunan lattialämmitys on mahdollinen mutta vaatii erityistä suunnittelua korkeiden lämpötilojen vuoksi. Autotallissa lattialämmitys on suosittu valinta. Lattialämmitys ei sovi pelkästään ulkotiloihin tai katteettomiin terassilattioihin.

Question 6

Toimiiko lattialämmitys myös jäähdytykseen kesällä?

Accepted Answer

Kyllä, tietyissä järjestelmissä. Maalämmön passiivijäähdytys on energiatehokas ratkaisu: maaperästä saatava viileä vesi kiertää lattiapiireissä ja jäähdyttää huonetilaa ilman kompressorin käyttöä. Osa ilma-vesilämpöpumpuista ja poistoilmalämpöpumpuista tukee myös aktiivijäähdytystä. Lattia tuntuu viileältä jalkojen alla, mikä on erittäin miellyttävä ratkaisu helteillä.

Question 7

Kuinka nopeasti lattialämmitys reagoi säätöihin?

Accepted Answer

Lattialämmitys on hidas järjestelmä – se reagoi muutoksiin tuntien, ei minuuttien kuluessa. Tämä johtuu betonin tai levyn lämpömassasta, joka varastoi lämpöä. Hidastoimisuus on samalla etu: lämpö pysyy tasaisena eikä huone jäähdy nopeasti. Älytermostaateilla voidaan ohjelmoida aikaohjelmat, jotka ennakoivat lämpötilan muutokset oikein.

Question 8

Tarvitseeko lattialämmitystä huoltaa?

Accepted Answer

Ei käytännössä. Vesikiertoinen lattialämmitys on huoltovapaa järjestelmä. Suositeltavia toimenpiteitä ovat jakotukin virtausmäärän tarkistus 5–10 vuoden välein sekä verkoston ilmaus tarvittaessa. Termostaatit voidaan uusia tarpeen mukaan, mutta putket ja rakenne ovat käytännössä ikuisia.

Question 9

Pitääkö vesikiertoinen lattialämmitys olla koko ajan päällä?

Accepted Answer

Vesikiertoista lattialämmitystä ei tarvitse pitää koko ajan täydellä teholla, mutta täysin sammuttaminen ei kannata. Syy on betonin lämpömassa: lattia varastoi lämpöä ja luovuttaa sen hitaasti. Jos järjestelmä sammutetaan kokonaan, lattian uudelleenlämmittäminen voi viedä useita tunteja – ja se kuluttaa enemmän energiaa kuin tasainen ylläpito. Paras käytäntö on poissaoloalennus: lämpötilaa lasketaan 2–3 astetta poissaolon ajaksi aikaohjelmailla, ei sammuttaa kokonaan.

Question 10

Kannattaako vesikiertoinen lattialämmitys sammuttaa välillä?

Accepted Answer

Ei yleensä kannata. Vesikiertoisen lattialämmityksen betonin lämpömassa tekee täydestä sammutuksesta tehotonta – uudelleenlämmitys kuluttaa enemmän kuin mitä sammuttamisella säästetään. Sen sijaan kannattaa käyttää aikaohjelmoitua poissaoloalennusta: laske lämpötilaa 2–3 astetta työn tai loman ajaksi. Älytermostaatilla tämä tapahtuu automaattisesti.

Question 11

Paljonko vesikiertoinen lattialämmitys maksaa uudiskohteessa?

Accepted Answer

Suunnittelun ja tarvikkeiden hinta uudisrakennuksessa on noin 14–20 €/m² (sis. alv 25,5 %). Esimerkiksi 150 m²:n omakotitalossa tarvikekustannus on noin 2 100–3 000 €. Tähän lisätään asennustyö, joka hinnoitellaan aina kohdekohtaisesti.

Question 12

Paljonko lattialämmitys maksaa saneerauksessa?

Accepted Answer

Saneerauksessa kustannus vaihtelee toteutustavan mukaan: uraaminen betoniin 16–21 €/m², kuivarakenteinen levyratkaisu (Flexpert tai Flooré) 28–63 €/m², alumiinilevyt harvalautaan 28–33 €/m². Kaikki hinnat tarkoittavat suunnittelua, tarvikkeita ja toimitusta – asennustyö erikseen.

Question 13

Sisältääkö neliöhinta asennuksen?

Accepted Answer

Ei. Kaikki ilmoitetut neliöhinnat tarkoittavat suunnittelua, tarvikkeita ja toimitusta. Asennustyö hinnoitellaan aina kohdekohtaisesti – se voidaan laskuttaa €/m², €/m putkea tai urakkahintana. Pyydä aina erillinen asennustarjous.

Question 14

Kuinka paljon asennustyö maksaa?

Accepted Answer

Asennustyö hinnoitellaan kohdekohtaisesti, joten yleispätevää neliöhintaa ei ole. Hintaan vaikuttavat kohteen koko, lattiarakenne, kerrosmäärä, sijainti ja valittu asennustapa. Pyydä asennustarjous LVI-liikkeeltä tai suoraan toimittajalta.

Question 15

Onko vesikiertoinen lattialämmitys kallis käyttää?

Accepted Answer

Ei – päinvastoin. Lattialämmitys toimii matalalla menoveden lämpötilalla (30–40 °C), mikä tekee siitä erittäin energiatehokkaan erityisesti lämpöpumppujen kanssa. Käyttökustannus on tyypillisesti 50–70 % pienempi kuin suoran sähkölämmityksen. Alkuinvestointi on sähkölämmitystä suurempi, mutta se maksaa itsensä takaisin vuosien energiasäästöissä.

Question 16

Onko lattialämmitys sähköyöppö?

Question 17

Miten saan tarkan kustannusarvion omaan kohteeseeni?

Accepted Answer

Uudiskohteeseen (80–249 m², max 2 kerrosta): käytä Aurelian maksutonta hinta-arviolaskuria osoitteessa aurelialattialammitys.fi/vesikiertoinen-lattialammitys-hinta. Saneerauskohteeseen: käytä sivuston omaa saneerauslaskuria tai pyydä tarjous suoraan. Flexpert-tarjous: flexpert.fi/#tarjous. Flooré-tarjous: aurelialattialammitys.fi/floore-tarjouspyyntolomake.

Question 18

Miksi lattialämmitys pitää suunnitella ammattilaisella?

Accepted Answer

Oikea suunnittelu on edellytys toimivalle järjestelmälle. Ammattilainen määrittää kohdekohtaisesti putkivälit, piirijaon, jakotukkien sijainnit ja menoveden lämpötilan huonekohtaisten lämpöhäviöiden perusteella. Väärin mitoitettu järjestelmä voi olla epätasainen, energiatehoton tai kokonaan riittämätön.

Question 19

Mikä on oikea putkiväli lattialämmityksessä?

Accepted Answer

Putkiväli vaihtelee tyypillisesti 150–300 mm välillä. Tiheämpi piiri (150 mm) tuottaa enemmän tehoa ja soveltuu suurten ikkunoiden eteen, ulkoseinille ja kosteisiin tiloihin. Harvempi piiri (300 mm) riittää hyvin eristetyille sisätiloille. Oikea putkiväli määritetään aina huonekohtaisesti lämmöntarpeen mukaan.

Question 20

Kuinka paljon lattialämmitysputkea tarvitaan per m²?

Accepted Answer

Se riippuu putken koosta ja asennusvälistä. Suuntaa-antavat menekit: 12 mm putki 150 mm välein ≈ 7–8 m/m², 16 mm putki 150–300 mm välein ≈ 4,5–5 m/m², 20 mm putki 300 mm välein ≈ 4 m/m². Tarkka menekki selviää kohdekohtaisesta suunnitelmasta.

Question 21

Mikä on maksimipituus yhdelle lattialämmityspiirille?

Accepted Answer

Piirin maksimipituus riippuu putken koosta: 12 mm putkella max 60–70 m (n. 8 m²), 16 mm putkella max 80–100 m (n. 16 m²), 20 mm putkella max 100–120 m (n. 25 m²). Liian pitkä piiri aiheuttaa virtausvastuksen kasvun ja epätasaisen lämmönjaon.

Question 22

Mikä on jakotukin rooli lattialämmityksessä?

Accepted Answer

Jakotukki on järjestelmän keskussolmu: sieltä lämpimän veden virtaus jaetaan huonekohtaisiin lattiapiireihin. Virtausmittarit mahdollistavat jokaisen piirin virtaaman tarkan säädön eli tasapainotuksen. Toimilaitteet avaavat ja sulkevat piirejä termostaattien komennosta. Jakotukin oikea sijoittelu ja tasapainotus ovat kriittisiä koko järjestelmän toiminnalle.

Question 23

Tarvitseeko jokaiseen huoneeseen oma termostaatti?

Accepted Answer

Ei välttämättä, mutta se on suositeltavaa asuintiloissa. Termostaatti mahdollistaa huonekohtaisen lämpötilansäädön ja energiansäästön – kylmempänä pidettävä makuuhuone ei tarvitse yhtä lämmintä lattiaa kuin olohuone. Sauna ja pesuhuone voivat toimia vakiovirtaamalla ilman termostaattia.

Question 24

Milloin lattialämmitys kannattaa asentaa uudiskohteessa?

Accepted Answer

Aina – jos se on teknisesti mahdollinen. Uudisrakennuksessa lattialämmitys on edullisinta toteuttaa, koska se asennetaan ennen lattiavalua ilman purkutöitä. Energiatehokkuus, mukavuus ja pitkä käyttöikä tekevät siitä lähes poikkeuksetta paremman valinnan kuin patterijärjestelmän.

Question 25

Miten lattialämmitys asennetaan uudisrakennuksessa?

Accepted Answer

Putket asennetaan raudoitusverkon päälle ennen betonivalua. Jakotukit sijoitetaan tekniseen tilaan tai jakotukkikaappeihin. Syöttöputkistot johdetaan lattian reunoja pitkin jakotukeille. Betonivalu tehdään putkilinjojen päälle – putket jäävät betonilaatan sisään.

Question 26

Mitä ennen lattialämmityksen asennusta pitää varmistaa?

Accepted Answer

Väliseinien paikat on merkitty, raudoitusverkko (150 mm, 4–5 mm lanka) on paikallaan, reunanauha on asennettu, jakotukin kiinnityskehikko on paikallaan, syöttöputket ovat paikallaan tai urat niitä varten ovat valmiina, ja tarvittavat rakenteelliset läpiviennit on tehty.

Question 27

Sopiiko lattialämmitys kaikkiin uudisrakennuksiin?

Accepted Answer

Kyllä. Omakotitalo, paritalo, rivitalo, autotalli, varasto, teollisuus- ja kauppakiinteistö – vesikiertoinen lattialämmitys sopii kaikkiin uudiskohteisiin. Mitoitus tehdään aina kohdekohtaisesti rakennuksen lämmöntarpeen ja lattiarakenteiden mukaan.

Question 28

Kuinka kauan lattialämmityksen asennus kestää uudiskohteessa?

Accepted Answer

Tyypillinen omakotitalo (150 m²) asennetaan 1–3 päivässä ennen betonivalua. Asennusaika riippuu kohteiden lukumäärästä, putkimetreistä ja lattiarakenteiden monimutkaisuudesta.

Question 29

Voiko vesikiertoisen lattialämmityksen asentaa vanhaan taloon?

Accepted Answer

Kyllä. Nykyaikaiset saneerausratkaisut – erityisesti matalarakenteiset levyratkaisut – mahdollistavat lattialämmityksen asentamisen jopa 13 mm:n rakennuskorkeuden lisäyksellä ilman betonivalua. Uraaminen betoniin onnistuu ilman minkäänlaista korkeuden lisäystä.

Question 30

Mitkä ovat yleisimmät saneerausmenetelmät?

Accepted Answer

Kolme yleisintä tapaa: levyratkaisu (Flexpert Floor tai Flooré, 13–25 mm korotus, kuivarakenteinen), uraaminen betoniin (ei korotusta, vaatii riittävän paksun betonin) ja alumiinilevyt puurakenteisiin (40–60 mm, välipohjat ja rossipohjat).

Question 31

Kuinka paljon lattia nousee saneerauslevyratkaisussa?

Accepted Answer

Flexpert Floor: 20 mm + pintamateriaali (esim. laatta 8–12 mm, vinyyli 2–5 mm). Flooré: 13–25 mm toteutustavasta riippuen + pintamateriaali. Kokonaisnousu on tyypillisesti 22–35 mm. Tarkista aina kynnykset, oviaukot ja portaat ennen ratkaisun valintaa.

Question 32

Voinko asentaa lattialämmityksen vain osaan huoneista?

Accepted Answer

Kyllä, ja se on yleinen ratkaisu saneerauksessa. Tyypillinen yhdistelmä: lattialämmitys kylpyhuoneeseen ja kosteisiin tiloihin, patterit muihin huoneisiin. Voidaan myös tehdä niin, että lattialämmitys asennetaan huone kerrallaan sitä mukaa kun pintamateriaaleja uusitaan.

Question 33

Kannattaako saneerauksessa vaihtaa patterit lattialämmitykseen?

Accepted Answer

Se riippuu tilanteesta. Jos lämmönlähde on tai tulossa maalämpö tai ilma-vesilämpöpumppu, lattialämmitys on selvästi parempi valinta – matala menovesi maksimoi lämpöpumpun hyötysuhteen. Jos talossa on kaukolämpö ja se pysyy, uudet matalalämpöpatterit voivat olla riittävä ja edullisempi ratkaisu. Lue lisää vertailusta sivulta /lattialammitys-vai-patterit-saneeraus.

Question 34

Kuinka nopeasti saneerauslattialämmitys saadaan käyttöön?

Accepted Answer

Kuivarakenteinen levyratkaisu on käyttövalmis heti asennuksen jälkeen – ei betonivalua, ei kuivumisaikaa. Uraamisen jälkeen tarvitaan pintatasoitteen kuivumisaika (tyypillisesti 1–3 vrk). Betonilattiaan valettaessa kuivumisaika on 4–8 viikkoa.

Question 35

Mikä on lattialämmityslevy (saneerauslevy) ja miten se toimii?

Accepted Answer

Saneerauslevy on ohut eristelevy, johon on jyrsitty urat lattialämmitysputkelle. Levy asennetaan vanhan lattian päälle, putki sijoitetaan uralokeroihin ja pintamateriaali asennetaan levyn päälle. Alumiinipinta jakaa putken tuottaman lämmön tasaisesti koko lattian alueelle. Ratkaisu on kuivarakenteinen – ei betonivalua.

Question 36

Mitä eroa on Flexpert Floor- ja Flooré-levyllä?

Accepted Answer

Flexpert Floor: rakennekorkeus 20 mm, materiaali EPS 400 ALU, Ω-muotoiset putkiurat, kuivarakenteinen. Flooré: rakennekorkeus 13–25 mm toteutustavasta riippuen, CE-merkitty ruotsalainen tuote (valmistettu Torpshammarin tehtaalla). Molemmat ovat laadukkaita saneerausratkaisuja ja tasavertaisia vaihtoehtoja vesikiertoiseen lattialämmitykseen.

Question 37

Mikä on EPS 400 ja miksi se on tärkeä?

Accepted Answer

EPS 400 tarkoittaa paisutetun polystyreenin puristuskestävyyttä: 400 kPa. Tämä on tärkeää, koska lattialämmityslevy on jatkuvan kuormituksen alla kävelystä ja huonekaluista. EPS 400 kestää kuormituksen pitkäaikaisesti tiivistymättä. Halvemmissa kilpailevissa levyissä käytetään tyypillisesti XPS 300 -materiaalia (300 kPa), joka on heikommin kuormitusta kestävä. Lisäksi EPS 400 ei sisällä ympäristölle haitallisia HFC-kaasuja, toisin kuin monet XPS-tuotteet.

Question 38

Sopiiko lattialämmityslevy puulattian alle?

Accepted Answer

Kyllä. Levyn päälle voidaan asentaa parkettilankku tai laminaatti. Suositeltu maksimipaksuus on noin 14–18 mm ja lämmönvastusluku (Rλ) enintään 0,15 m²K/W. Paksummat puulattiat hidastavat lämmön siirtoa ja voivat edellyttää korkeampaa menoveden lämpötilaa. Liimattu lattia johtaa lämpöä paremmin kuin kelluva rakenne.

Question 39

Sopiiko levyratkaisu kylpyhuoneeseen?

Accepted Answer

Kyllä, mutta kylpyhuoneessa vaaditaan aina vedeneristys. Vedeneriste asennetaan lattialämmityslevyn päälle ennen kaakelia. Lattialämmityslevyn tulee soveltua kosteisiin tiloihin – tarkista valmistajan spesifikaatiot.

Question 40

Tarvitseeko levyratkaisussa betonivalua?

Accepted Answer

Ei. Levyratkaisu on nimenomaan kuivarakenteinen – se on sen suurin etu saneerauksessa. Ei betonivalua, ei pitkiä kuivumisaikoja, ei pölyä. Pintamateriaali asennetaan suoraan levyn päälle.

Question 41

Voinko asentaa saneerauslevyn itse?

Accepted Answer

Levyn asennuksen voi tehdä itse. Putken sijoittaminen uralokeroihin on helppoa. Kuitenkin kytkentä jakotukkiin ja lämmönlähteeseen vaatii LVI-ammattilaisen, ja sähköasennukset (termostaatit) sähköammattilaisen. Ammattilaisen tekemä suunnitelma on välttämätön toimivan järjestelmän varmistamiseksi.

Question 42

Mikä lämmönlähde sopii parhaiten lattialämmitykseen?

Accepted Answer

Maalämpö on energiatehokkain vaihtoehto – matala menovesi (30–40 °C) nostaa maalämpöpumpun hyötysuhteen (COP) tasolle 3,5–5,0. Ilma-vesilämpöpumppu on hyvä vaihtoehto kun maalämpö ei ole mahdollinen. Kaukolämpö toimii hyvin, jos verkoston menovesi saadaan riittävän matalaksi. Öljykattila ja pellettikattila toimivat myös, mutta eivät hyödy matalasta menovedestä samalla tavoin.

Question 43

Toimiiko lattialämmitys maalämmön kanssa?

Accepted Answer

Erinomaisesti – se on paras mahdollinen yhdistelmä. Maalämpöpumppu on suunniteltu toimimaan parhaiten matalilla menoveden lämpötiloilla, joita lattialämmitys käyttää. Sama pumppu patterijärjestelmässä vaatisi 50–70 °C:n menovettä, mikä laskee hyötysuhdetta merkittävästi.

Question 44

Voiko ilma-vesilämpöpumpun yhdistää lattialämmitykseen?

Accepted Answer

Kyllä, ja se on toimiva yhdistelmä. IVLP:n hyötysuhde paranee merkittävästi lattialämmityksen matalan menoveden ansiosta verrattuna patterijärjestelmään. Huomioitavaa: IVLP:n teho laskee pakkasella, joten mitoitus tulee tehdä Suomen kylmän ilmaston mukaan, ei Keski-Euroopan SCOP-arvojen perusteella.

Question 45

Mikä on poistoilmalämpöpumppu (PILP) ja sopii se lattialämmitykseen?

Accepted Answer

PILP ottaa lämmön talon poistoilmasta ja toimii samalla ilmanvaihtolaitteena. Se sopii erinomaisesti lattialämmityksen kanssa: sisäilma pysyy noin 21 °C:ssa ympäri vuoden, joten PILP tuottaa lämpöä tasaisesti kaikissa ulkolämpötiloissa. Erityisen hyvä ratkaisu energiatehokkaisiin uusiin taloihin (100–200 m²).

Question 46

Toimiiko lattialämmitys kaukolämmön kanssa?

Accepted Answer

Kyllä. Kaukolämpö voidaan kytkeä lattialämmitykseen lämmönvaihtimen kautta. Energiatehokkuuden kannalta on tärkeää, että kaukolämmön menovesi saadaan säädettyä riittävän matalaksi (35–45 °C) lattialämmitystä varten. Uusimmissa kaukolämpöverkoissa tämä on yleensä mahdollista.

Question 47

Voiko vanhat patterit pitää kun vaihtaa maalämpöön?

Accepted Answer

Voi, mutta vanhat korkean lämpötilan patterit (60–80 °C:n menovesi) sopivat maalämmölle huonosti. Hyötysuhde laskee ja energiasäästöt jäävät pienemmiksi. Ratkaisu on joko uusia patterit matalalämpömalleiksi (45–55 °C) tai toteuttaa lattialämmitys saneerausratkaisuna.

Question 48

Voiko lämmönlähdettä vaihtaa myöhemmin lattialämmityksen uusimatta?

Accepted Answer

Kyllä – tämä on yksi vesikiertoisen lattialämmityksen suurimmista eduista. Lattiapiiristo on täysin riippumaton lämmönlähteestä. Voit siirtyä öljykattilasta maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun ilman, että lattialämmitykseen koskettaan.

Question 49

Mikä on oikea lämpötila lattialämmitykselle?

Question 50

Mikä on menoveden lämpötila ja miksi se on tärkeä?

Accepted Answer

Menoveden lämpötila on se lämpötila, jolla lämmin vesi lähtee lämmönlähteestä lattiapiireihin. Lattialämmitys toimii tyypillisesti 30–40 °C:n menovedellä – tämä on matala verrattuna patterijärjestelmän 55–80 °C:hen. Matala menovesi tarkoittaa parempaa hyötysuhdetta lämpöpumpuilla ja pienempää energiankulutusta.

Question 51

Mikä on COP-arvo ja miten se liittyy lattialämmitykseen?

Accepted Answer

COP (Coefficient of Performance) on lämpöpumpun hetkellinen hyötysuhde: COP 4,0 tarkoittaa, että pumppu tuottaa 4 kW lämpöä yhdellä kW sähköllä. Mitä matalampi menovesi, sitä korkeampi COP. Lattialämmitys mahdollistaa noin 20–40 % paremman COP-arvon verrattuna patterijärjestelmään samalla lämpöpumpulla.

Question 52

Miten jakotukki tasapainotetaan?

Accepted Answer

Tasapainotuksessa säädetään jokaisen lattiapiirin virtaama kohteen suunnitelman mukaiseksi. Avaa ensin kaikki piirit täysin auki, käynnistä kiertopumppu ja säädä sitten jokaisen piirin virtausmittaria niin, että virtaamat vastaavat suunnitelman arvoja. Tasapainotus tehdään yleensä kerran asennuksen jälkeen.

Question 53

Millainen termostaatti lattialämmitykseen kannattaa valita?

Accepted Answer

Kolme päätyyppiä: langallinen (luotettava, edullisin, ei häiriöherkkyyttä), langaton (helppo asennus, sopii saneeraukseen) ja älytermostaatti (aikaohjelmat, etäohjaus puhelimesta, energiansäästö). Useimpiin kotitalouksiin langallinen ohjelmoitava termostaatti on riittävä. Älytermostaatti maksaa itsensä takaisin energiansäästöissä muutamassa vuodessa.

Question 54

Pitääkö jakotukki sijoittaa tiettyyn paikkaan?

Accepted Answer

Jakotukki kannattaa sijoittaa mahdollisimman keskeisesti palveltaviin tiloihin nähden – tyypillisesti tekniseen tilaan, vaatehuoneeseen tai koteloon käytävällä. Näin runkoputkien pituus minimoidaan ja lämpöhäviöt pienenevät. Jakotukin täytyy olla saavutettavissa huollon ja säädön vuoksi.

Question 55

Mikä lattiamateriaali sopii parhaiten lattialämmityksen kanssa?

Accepted Answer

Laatta ja luonnonkivi ovat parhaita – ne johtavat lämpöä erinomaisesti ja mahdollistavat matalimman menoveden lämpötilan. Vinyyli ja muovilattia toimivat myös hyvin. Parketti ja laminaatti toimivat, mutta asettavat rajoituksia paksuudelle ja lämmönvastukselle.

Question 56

Voiko parketin alle asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen?

Accepted Answer

Kyllä, mutta rajoituksin. Suositeltu maksimipaksuus on 14 mm ja lämmönvastusluku Rλ enintään 0,15 m²K/W. Lattialämmitykseen soveltuviksi merkityt parkettituotteet on suunniteltu tähän. Liimattava parketti johtaa lämpöä paremmin kuin kelluva. Massiivipuu (yli 18 mm) ei pääsääntöisesti sovellu.

Question 57

Sopiiko laminaatti lattialämmityksen kanssa?

Accepted Answer

Kyllä. Laminaatin maksimipaksuus on noin 8–12 mm ja lämmönvastusluvun tulee olla alle 0,10 m²K/W. Valitse laminaattituote, joka on merkitty "soveltuu lattialämmitykseen". Kelluva laminaatti toimii, mutta liimattu johtaa paremmin.

Question 58

Voiko vinyylilattian tai muovilattian asentaa lattialämmityksen päälle?

Accepted Answer

Kyllä, ja vinyyli on yksi parhaista vaihtoehdoista saneerauslevyratkaisun päälle. Ohut vinyyli (2–5 mm) johtaa lämpöä hyvin eikä juurikaan hidasta lämmön siirtymistä. LVT- ja SPC-vinyylilattiat soveltuvat lattialämmitykseen erinomaisesti.

Question 59

Onko laatta vai puu parempi lattialämmityksen kanssa?

Accepted Answer

Laatta on energiatehokkuuden näkökulmasta parempi: se johtaa lämpöä erinomaisesti ja mahdollistaa matalamman menoveden lämpötilan, mikä parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta. Laatta myös varaa lämpöä pitkäksi ajaksi. Puu on mukavampi jalalle ja sopii makuuhuoneisiin, mutta vaatii hiukan korkeamman menoveden.

Question 60

Voiko lattialämmitysjärjestelmässä käyttää paksua puulattialankkua (yli 18 mm)?

Accepted Answer

Pääsääntöisesti ei suositella. Paksu massiivipuulankku on heikko lämmönjohde ja hidastaa merkittävästi lämmön siirtymistä lattiaan. Se myös liikkuu kosteuden mukaan, mikä voi aiheuttaa ongelmia pitkäaikaisessa käytössä. Jos paksua puulattialankua halutaan käyttää, suunnittelija arvioi tapauskohtaisesti soveltuvuuden ja menoveden lämpötilan tarpeen.

Usein kysytyt kysymykset – vesikiertoinen lattialämmitys

Perusteet & yleistä

Hinta & kustannukset

Suunnittelu & mitoitus

Uudisrakennus

Saneeraus – yleistä

Saneerauslevyt – Flexpert Floor ja Flooré

Lämmönlähteet

Tekninen

Lattiamateriaalit

Valmis seuraavaan askeleeseen?