Lämmönlähde-opas
Vesikiertoinen lattialämmitys ja ilma-vesilämpöpumppu (IVLP) tai poistoilmalämpöpumppu (PILP)
Vesikiertoinen lattialämmitys toimii erinomaisesti sekä ilma-vesilämpöpumpun (IVLP) että poistoilmalämpöpumpun (PILP) kanssa. Molemmissa avain on sama: lattialämmitys toimii matalilla menoveden lämpötiloilla, mihin nämä lämpöpumput on optimoitu.
Tällä sivulla käymme läpi kummankin pumpputyypin toimintaperiaatteen, yhteensopivuuden lattialämmityksen kanssa sekä sen, kumpi sopii paremmin omaan tilanteeseesi.
Ilma-vesilämpöpumppu (IVLP) ja lattialämmitys
Miten IVLP toimii?
Ilma-vesilämpöpumppu kerää lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään – käytännössä lattialämmitykseen tai pattereihin sekä lämminvesivaraajaan.
- Ulkoyksikkö imee ulkoilmaa ja siirtää sen lämmön kylmäainekierrolla sisäyksikköön
- Sisäyksikkö (varaaja tai lämmönvaihdin) nostaa veden lämpötilan 30–45 °C:seen
- Jakotukit jakavat lämpimän veden huonekohtaisiin lattiapiireihin
- Lattia säteilylämmittää tilan tasaisesti
- Paluuvesi palaa pumpulle uuteen kiertoon
Miksi lattialämmitys on IVLP:n paras kumppani?
Joidenkin ilma-vesilämpöpumppujen hyötysuhdelukemat tippuvat nopeasti, kun käytössä ei ole lattialämmitys vaan patterit ja 55-asteinen menovesi. Lattialämmitys muuttaa tilanteen ratkaisevasti. Lattialämmitys toimii matalammalla kiertoveden lämpötilalla (noin 30–35 °C) kuin perinteiset patterit (noin 45–55 °C). Matalampi lämpötila tarkoittaa pumpulle parempaa hyötysuhdetta ja pienempää sähkönkulutusta.
COP ja SCOP – mitä luvut tarkoittavat?
COP (Coefficient of Performance) on hetkellinen hyötysuhde tietyssä lämpötilassa. SCOP on vuotuinen hyötysuhde koko lämmityskauden ajalta – käytännönläheisempi vertailuluku.
| Tilanne | Tyypillinen SCOP (lattialämmitys) |
|---|---|
| Etelä-Suomi, hyvin eristetty talo | 3,5–4,5 |
| Keski-Suomi, normaali omakotitalo | 3,0–3,8 |
| Pohjois-Suomi, kovat pakkaset | 2,5–3,2 |
Tärkeä huomio: Myyntiesitteiden SCOP-lukemat on usein mitattu Keski-Euroopan olosuhteissa, joten Suomen kylmään ilmastoon soveltuvat laitteet tulisi valita kylmän ilmaston mukaan mitattujen SCOP-lukujen perusteella.
Menoveden lämpötila on avainluku
Ilma-vesilämpöpumppu voi toimia erinomaisesti 30–40 °C menovedellä, mutta selvästi heikommin, jos se joutuu jatkuvasti puskemaan 50–60 °C vettä. Lattialämmityksen kanssa menovesi pysyy tyypillisesti 30–40 °C:ssa, mikä on IVLP:n optimi. Mitä matalampi menovesi, sitä parempi COP.
IVLP:n heikkous: pakkanen
IVLP:n keskeinen haaste Suomessa on tehokkuuden lasku kovilla pakkasilla. Mitsubishi Electricin ilma-vesilämpöpumput tuottavat lämpöä jopa -28 asteen ulkolämpötilassa, ja kaikista kovimmilla pakkasilla apuna käytetään sähkölämmitintä – mutta nämä hetket ovat koko vuoden lämmitystarpeesta häviävän pieni osa. Kovimmat pakkaset mitoittavat järjestelmän ylärajan, mutta eivät ratkaise energiakustannuksia.
Voiko IVLP jäähdyttää kesällä?
Kyllä. Useimmat nykyaikaiset IVLP-mallit tukevat passiivi- tai aktiivijäähdytystä. Lattialämmitysjärjestelmässä viileä vesi kiertää piireissä ja viilentää lattiaa ja sitä kautta koko huonetilaa – erittäin miellyttävä ratkaisu helteillä.
IVLP:n soveltuvuus eri kohteisiin
| Kohde | Soveltuvuus |
|---|---|
| Uudisrakennus + maalämpö ei mahdollinen | erinomainen |
| Saneeraus + vanha öljy-/kaukolämpökohde | hyvä |
| Isompi talo (150–300 m²) | hyvä, tarkka mitoitus tärkeää |
| Tiukka budjetti, maalämpö liian kallis | hyvä vaihtoehto |
| Pohjois-Suomi, yli -30 °C pakkaset | valitse Zubadan/hybridi |
Poistoilmalämpöpumppu (PILP) ja lattialämmitys
Miten PILP toimii?
Poistoilmalämpöpumppu kytketään ilmastoinnin poistoputkeen. Se huolehtii talon lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuottamisen lisäksi talon ilmanvaihdosta – erillistä ilmanvaihtokonetta ei tarvita. PILP:n lämmönlähde on talon oma sisäilma, ei ulkoilma.
Miksi PILP ja lattialämmitys sopivat yhteen erinomaisesti?
Poistoilmalämpöpumpun lämmönlähde on aina talon sisäilma, jonka lämpötila on vakiona noin 21 °C. Tämän ansiosta PILP tuottaa lämpöä vuodenajasta riippumatta samalla vakioteholla – toisin kuin IVLP, jonka teho laskee pakkasella.
- PILP tuottaa tyypillisesti 35–45 °C:n menovettä – täsmälleen lattialämmityksen optimialue
- Järjestelmä toimii tasaisesti ympäri vuoden ilman tehon vaihtelua
- Matalampi menovesi = korkeampi COP koko vuoden ajan
PILP:n COP-arvot lattialämmityksen kanssa
PILP:n suunnitellussa toimintapisteessä COP-arvo on tyypillisesti noin 4,2. Lattialämmityksen matala menovesi pitää COP-arvon vakaana koko vuoden – selkeä etu IVLP:hen verrattuna.
| Tilanteen kuvaus | PILP COP |
|---|---|
| Optimiolosuhde (matala menovesi, hyvä ilmanvaihto) | 3,5–4,5 |
| Normaali käyttö vuoden keskiarvo | 3,0–4,0 |
| Lattialämmitys + PILP vuosihyötysuhde (SCOP) | ~3,2–3,8 |
PILP korvaa myös ilmanvaihtokoneen
PILP on sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenotto- että lämmitysratkaisu. Erillistä ilmanvaihtokonetta ei tarvita, ja osaa poistoilmalämpöpumpuista voidaan käyttää myös viilentämiseen. Yksi laite hoitaa kolme asiaa – ilmanvaihdon, lämmityksen ja käyttöveden. Hankintakustannus on tyypillisesti selvästi maalämpöpumppua tai IVLP:tä pienempi.
PILP:n rajoitukset
- Teho on rajallinen: tuotettu teho riippuu poistoilmavirran määrästä. Isompi talo vaatii enemmän ilmanvaihtoa.
- Lisälämpö tarvitaan: kovien pakkasjaksojen aikana tuotetaan yleensä lämminvesivaraajan sähkövastuksella.
- Soveltuu parhaiten energiatehokkaisiin taloihin: mitä paremmin talo on eristetty, sitä paremmin PILP riittää päälämmitykseksi.
- Ilmanvaihdon riittävyys: järjestelmä vaatii noin 0,5 1/h ilmanvaihtuvuuden.
PILP:n soveltuvuus eri kohteisiin
| Kohde | Soveltuvuus |
|---|---|
| Uudisrakennus, A- tai B-energialuokka | erinomainen |
| Pieni–keskikokoinen omakotitalo (100–180 m²) | hyvä |
| Kohde jossa vanha iv-kone uusitaan | erinomainen |
| Budjettitietoinen rakentaja | hyvä (matala hankintahinta) |
| Suuri talo tai huono eristys | harkitse IVLP tai maalämpö |
| Halutaan myös kesäjäähdytys | tarkista mallista (osa PILP-laitteista jäähdyttää) |
IVLP vs. PILP – rinnakkaisvertailu lattialämmityksen kanssa
| Ominaisuus | IVLP | PILP |
|---|---|---|
| Lämmönlähde | Ulkoilma | Sisäilma (poistoilma) |
| Teho pakkasella | Laskee ulkolämpötilan mukaan | Vakio (lähde aina ~21 °C) |
| COP / SCOP | 3,0–4,5 (vaihtelee kauden mukaan) | 3,2–4,2 (vakaampi) |
| Toimii ilmanvaihtona | Ei | Kyllä |
| Hankintakustannus | Korkeampi | Pienempi |
| Sopii isoon taloon | Kyllä | Rajoitetusti |
| Jäähdytys kesällä | Kyllä, useimmissa malleissa | Osassa malleista |
| Vaatii ulkoyksikön | Kyllä | Ei |
| Asennuksen monimutkaisuus | Kohtalainen | Kohtalainen |
| Paras yhdistelmä lattialämmityksen kanssa | ✓ Erinomainen | ✓ Erinomainen |
Mitoitus – muista nämä
IVLP:n mitoituksessa
- Mitoitusteho lasketaan rakennuksen lämpöhäviölaskelman perusteella
- Laite mitoitetaan noin 80 %:iin huipputehontarpeesta – loppu katetaan sähkövastuksella pakkaspiikeissä
- Lattialämmityksen piirimitoitus vaikuttaa siihen, kuinka matalaa menovettä voidaan käyttää – tiheämpi piiri = matalampi menovesi = parempi COP
- Valitse laite kylmän ilmaston SCOP-arvon mukaan
PILP:n mitoituksessa
- Mitoitetaan talon ilmanvaihtomääräyksen (0,5 1/h) ja energiatehokkuuden perusteella
- Suuntaa-antavasti: 1 kW PILP-tehoa 20–25 m² asuinpinta-alaa kohden
- Lattialämmityksen piirien tulee olla oikein mitoitettu – liian harva piiri nostaa menoveden tarvetta
- Isot tontit ja kylmä sijainti voivat edellyttää lisälämpöä (sähkövastus, tulisija)
Lattialämmitys uudiskohteeseen tai saneeraukseen – näin etenet
Vesikiertoinen lattialämmitys toimii IVLP:n ja PILP:n kanssa sekä uudiskohteessa että saneerauksessa. Toteutustapa valitaan aina kohteen mukaan.
Uudisrakennukseen
Uudiskohteessa lattialämmitys mitoitetaan ja toteutetaan osana rakennusprojektia. Ammattilainen suunnittelee piirimitoituksen, jakotukkien sijainnin ja menoveden lämpötilan lämmönlähteen mukaan.
Lattialämmitys uudiskohteeseen – AureliaSaneerauskohteeseen – matalarakenteiset levyratkaisut
Saneerauksessa avainkysymys on rakennekorkeus. Nykyaikaiset lattialämmityslevyt mahdollistavat vesikiertoisen lattialämmityksen jopa 13–25 mm:n rakennuskorkeudella – ilman betonivalua.
Flexpert Floor on EPS 400 ALU -pohjainen saneerauslevy, jonka rakennekorkeus on vain 20 mm. Kuivarakenteinen asennus ilman betonivalua sopii erityisesti saneerauskohteisiin, joissa lattian korkeus halutaan pitää minimissä.
Flooré on pohjoismaisiin olosuhteisiin suunniteltu vesikiertoisen lattialämmityksen saneerauslevy. Soveltuu laattapohjaisiin ja puulattioihin sekä saneerauskohteisiin.
Usein kysytyt kysymykset
Laske kustannusarvio lattialämmityksellesi
Valitse uudis- tai saneerauskohteen laskuri ja saat hinta-arvion hetkessä.